Kauaskin on joskus lyhyt matka

Melko usein saa todeta, että ajan käsite hämärtyy tulevaisuutta suunniteltaessa tai menneitä tapahtumia jälkeenpäin tarkasteltaessa. Pitkältä tuntunut vaikea aika kutistuu jo vuodessa yhdeksi ryppääksi muistoja. Selvät ja paperilla helpoilta näyttävät suunnitelmat puolestaan voivat hyvin kääntyä kovaa työtä vaativaksi puurtamiseksi.

Epävarmuus, yksinäisyys ja se suuri mahdollisuus

Tämä blogi on ollut nyt muutaman viikon hiljaa. Se ei johdu siitä, etteikö olisi mitään sanottavaa. Asia on juuri päinvastoin. On niin paljon sanottavaa, että on niin paljon sanottavaa, ettei tiedä mistä aloittaisi.

Olen toiminut nyt yrittäjänä aika tarkkaan viisi ja puoli kuukautta. Itse laskisin kuitenkin niin, että oikeasti olen ollut yrittäjä vasta sen runsaat kaksi kuukautta, jonka kauppamme on ollut auki.

Unelman elämisen onni ja haasteet

Nyt ollaan yrittäjyys- ja unelman tavoitteluprojektini kanssa siirrytty jo sellaiseen vaiheeseen, että osittain elän sitä unelmaani joka päivä. Tiellä on tosin vielä myös monia hidasteita. Joudun tekemään päivittäin asioita, joita en osaa ja joista en oikein edes pidä. Toisaalta saan myös olla tekemässä todella mielenkiintoisia juttuja ja päättää täysin itse, mihin suuntaan haluan yritystäni lähteä viemään. 

5 väittämää yrittäjyydestä osa 2

Esitin viime syyskuussa tässä blogissa yrityksen perustamisprojektiin lähtiessäni 5 väittämää yrittäjyydestä. Lupasin silloin, että palaan aiheeseen muutaman kuukauden kuluttua, kun olen päässyt itsekin nauttimaan yrittäjyydestä. Muutama kuukausi venähti vähän pitkäksi, mutta nyt kun yksi etappi on saavutettu ja Maammekauppa on avattu, on hyvä hetki vähän tarkistaa väittämiä.

Lupaan palata niihin vielä kolmannen kerran, kun kokemusta on karttunut lisää. Kannattaa käydä lukemassa alkuperäiset perustelut täältä, kun välttämättä niitä ei tule tässä riittävän hyvin referoitua. Ainakin mielipiteet ovat olleet vajaa vuosi sitten hyvin jämäköitä!

Kokonaisvaltainen ote

Keskellä kauneinta Suomen suvea voi nähdä kauneutta kaikkialla. Voi nähdä myös iloisia ihmisiä paljon enemmän kuin marraskuussa. Toistaalta saatetaan olla jo siinä vaiheessa, että joku yrittää epätoivon vimmalla nauttia kesälomansa viimeisestä päivästä.

Itse katson kesää tänä vuonna hieman eri suunnasta. Toisaalta tuntuu, että kesä on menossa kovaa vauhtia minulta ohitse. Toisaalta taas tänä kesänä olen elänyt tavallaan kovempaa kuin koskaan ennen, keskittyen vain yhteen asiaan. Yritykseni ja pian aukeava Maammekauppa ovat ottaneet minut täysin valtaansa.

Mitä unemien tavoittelu vaatii?

Aloitetaan tällä kertaa pienellä avautumisella. Olen ehtinyt olla jo elämän varrella monenlaisessa liemessä mukana, mutta koskaan en ole tehnyt töitä niin paljon kuin kahden viimeisen kuukauden aikana. Työpäivät (joita on viikossa seitsemän) ovat lähes järjestään venyneet yli 12 tuntisiksi ja asioiden pyörittely on aloitettu pään sisällä hyvissä ajoin aamuyöllä.

En tiedä onko kaikki tekemäni ollut täysin tehokasta tai järkevää, mutta kuitenkin touhussa on oltu. Eräs pitkän linjan yritysneuvoja opasti minua jokin aika sitten, että alkavalle yrittäjälle on olemassa seuraavanlainen kaava: 2 + 2 = 1/2. Tällä hän tarkoitti sitä, että kaikki vie kaksi kertaa enemmän aikaa, kun on suunniteltu, kustannukset ovat kaksinkertaiset arvioituihin nähden ja kuitenkin tulot jäävät puoleen budjetoidusta. Ainakin ajankäytön suhteen kaava vaikuttaisi pahasti liian optimistiselta.

Kaupasta tulee Maammekauppa

Kuten viikolla jo kerroinkin osoitteessa maammekauppa.fi, tulee uuden pelkästään Suomessa valmistettuja tuotteita myyvän verkkokauppamme nimeksi Maammekauppa. Tuo nimi kuvastaa mielestäni hyvin sitä, mistä kaupassa on kysymys. Toivoisin, että kaupasta tulee mahdollisimman monelle yhteinen juttu. 

Kerroimme myös, että kauppa avataan heinäkuussa. Alkuperäinen tavoitteemme oli jopa heinäkuun 1. päivä, mutta se alkaa tuntua ehkä hieman liian läheiseltä ajankohdalta. Toivottavasti kauppa on kuitenkin auki heinäkuun aikana, jotta emme joudu pettämään heti ensimmäistä lupaustamme. Se olisi harmittavaa.

Ensi viikolla kerromme jotain hyvin jännittävää...

Nyt aletaan olla todella jännän äärellä. Ei sillä, ettenkö olisi jo pitkään itse jännittänyt, hermoillut ja ollut muuten kuin tulisilla hiilillä tulevan verkkokaupan eteen töitä tehdessäni. Ensi viikolla asiat ottavat taas yhden askeleen konkreettisempaan suuntaan, kun julkaisemme kaupan nimen ja paljon muutakin tietoa kaupan sisällöstä. Tulemme myös julkaisemaan ensimmäisiä kauppamme tuotemerkkejä. 

Rakennamme Suomessa valmistettujen tuotteiden verkkokauppaa tällä hetkellä hyvin päivässä kiinni eläen. Tästä johtuen en ole vielä varma pystymmekö varmaksi kertomaan ensi viikolla edes kaikkien niiden suomalaisten valmistajien nimiä, joiden tuotteita tulee olemaan kauppamme valikoimassa jo päivänä yksi. Päivät venyvät ja viikot vierivät. Vasta aika näyttää miten nopeasti saamme asioita todellisuudessa valmiiksi.

The Shift -tapahtuman antia

Tällä viikolla järjestettiin Turussa ja tarkemmin Turun linnan alueella The Shift festivaali, jonne pääsin osallistumaan Laitilan kaupungin siivellä. Hieno mahdollisuus tuoreelle yrittäjälle päästä näkemään, kuulemaan ja haistelemaan uusia juttuja. Kiitos siitä!  

Ajattelisin, että koko tapahtuman tärkein tavoite oli tarjota kävijöille mahdollisuus uusien kontaktien solmimiseen ja muilta oppimiseen. Tapahtumaan oli mahdollisuus sopia jo etukäteen kasvokkain tapahtuvia tapaamisia Brella sovelluksen avulla sekä ilmoittautua roundtable keskusteluihin ja workshoppeihin. Lisäksi tapahtumassa oli suuri määrä mielenkiintoisia puhujia, näytteilleasettajia sekä tietysti samanhenkisiä ihmisiä.

Matkantekoa kohti liikkuvaa unelmaa

Olen nyt tehnyt matkaani kohti suurta unelmaa jo yhdeksän ja puoli kuukautta. Matkan varrella on ollut aikoja, jolloin on ollut todellinen ilo herätä aamuisin suunnittelemaan uusia juttuja ja seuraavia steppejä. On ollut myös epätoivon hetkiä, jolloin olen ajatellut, että ehkä on vaan parempi antaa olla. Pitäkää tunkkinne... Jotenkin niissä hetkissä olen kuitenkin aina onnistunut kääntämään selän vaikeuksille ja päättänyt jatkaa eteenpäin.

Nyt alkaa ilmassa olla tietynlaista ramppikuumetta. Osittain tämä johtuu myös siitä, että viime aikoina yllättävän moni asia on sujunut eri tavalla kuin itse olisin toivonut. Jotenkin välillä tuntuu siltä, että alkavan yrittäjän aikaa ei juuri arvosteta. Ne negatiiviset kokemukset jäävät tietysti päällimmäisiksi mieleen johtuen siitä, että ne vievät mielettömän määrän ylimääräistä energiaa. Sääli sinänsä, sillä toisaalta vähintään yhtä paljon olen saanut asioida innostuneiden ja asiansa osaavien ihmisten kanssa.