Yhteisön voimaa

Meistä jokaisella on tarve tuntea, että kuuluu johonkin ryhmään tai yhteisöön. Ja onneksi melkein jokainen kuuluukin osaksi ainakin jonkinnäköistä yhteisöä. Yhteisön jäseniä yhdistää se kuten sanastakin voi päätellä, että heillä on toistensa kanssa jotain yhteistä. Esimerkiksi kyläyhteisössä kaikilla on sama pieni elinpiiri ja todennäköisesti ympäröivä maailma näyttäytyy sen jäsenille jokseenkin samanlaisena. Urheiluseuran kannattayhteisön jäseniä yhdistää rakkaus samaan urheilujoukkueeseen, ja yhteisön muiden jäsenien kanssa jaetaan kannattamiseen liittyvät ilot ja surut. Ja kyllä se Suomikin on yksi suuri yhteisö, jonka jäseninä me kaikki saamme nauttia monista samoista hyvistä asioista ja toisaalta vaikka kirota yhdessä katkerasti Postin huonoa palvelua. Yhteisön jäseninä olemme mukana nousuissa ja toisaalta tömähtämässä asfalttiin huonoina aikoina.

Ainakin itse ymmärrän yhteisöllisyyden aina positiivisena tunteena. Se on tunne siitä, että on osa jotain suurempaa ja tämä tunne saa usein lyhyimmänkin kasvamaan pituutta muutaman sentin. Oli yhteisö sitten kuinka mitättömän pieni tahansa. Yhteisöllisyyden tunne syntyy usein siitä, että saa jakaa ajatuksia toisten samoin ajattelevien ja samanlaiset arvot omaavien ihmisten kanssa. Vahvoja yhteisöllisyyden tunteita voi kokea myös silloin, kun saa apua joltakin toiselta tai onnistuu itse auttamaan apua tarvitsevaa. Yhteisöllisyyden tunne on usein se, joka saa muistamaan tietyt tapahtumat tai hetket vielä vuosienkin päästä, vaikka tapahtumaan itsessään ei liittyisi mitään ihmeellistä. Itselleni esimerkiksi tällainen kokemus on noin viidentoista vuoden takainen J. Karjalaisen keikka Raumanmeren juhannusjuhlilla. Aurinko paistoi, kaikki kaverit olivat hukassa ja toisilleen täysin tuntemattomat ihmiset lauloivat kaulakkain Kolmea cowboyta. Ainakin itse koin kuuluvani osaksi jotain suurempaa.

Yhteisö voi yhtälailla sijaita keskustelupalstalla, Facebookissa tai missä vaan sitä selittämätöntä avaruutta, jota internetiksikin kutsutaan. Moni pitää edelleen fyysistä yhteisöllisyyttä todellisempana ja oikeampana yhteisöllisyyden muotona, mutta ainakin nopeudessa nettiyhteisöt hakkaavat "perinteisen" yhteisöllisyyden mennen tullen. Saman henkiset ihmiset voivat samaistua toistensa ajatuksiin tuhansien kilometrien päästä ja ylipääsemättömään ongelmaan voi saada apua toiselta jo saman ongelman kohdanneelta sekunneissa. Nettiyhteisöistä tietysti puuttuu yhteisöllisyyden tunteen syntymiseen erittäin vahvasti vaikuttavia tekijöitä kuten silmiin katsominen, naurun tarttuminen tai fyysinen kosketus. Toivottavaa siis olisi, että jokaisella olisi mahdollisuus kuulua sekä "oikeisiin" että verkossa toimiviin yhteisöihin.

Haluaisitko sinä kuulua yhteisöön, joka jakaisi saman tarpeen Suomessa valmistetun tuotteen paremmasta saatavuudesta? Yhteisöön, jonka jäsenet löytäisivät Suomessa valmistetun tuotteen ulkomaalaisen tilalle ja joiden rahat jäisivät Suomeen ja työllistäisivät suomalaisia. Suomalaisen valmistuksen puolesta-yhteisön tarkoitus on jakaa tietoa ja tarinoita Suomessa valmistetuista tuotteista ja niiden valmistajista. Olisi mahtavaa, jos yhteisöstä tulisi niin suuri, että sen jäsenien teoilla voitaisiin vaikuttaa uusien työpaikkojen syntyyn Suomessa. Tule mukaan yhteisöön tykkäämällä yhteisöstä Facebookissa ja kutsu ystäväsikin mukaan!