Kielikuvia - Unelmoinnista unelman elämiseen

Tämä viikko on ollut kiireinen niin kuin viikot yleensäkin. Kiireen syy on ollut vaan hieman erilainen ja paljon kutkuttavampi kuin normaalisti. Asioiden mennessä riittävän konkreettisiksi, alkaa aikaakin vaan yhtäkkiä kulumaan. Kun hommat on pitänyt saattaa pitkän hieromisen jälkeen oikeasti maaliin saakka ja vielä julkiseksi, on yksityiskohdillekin halunnut antaa painoarvoa. Tällä viikolla laitoin ensimmäisen kerran jalan uhmakkaasti jyrkänteen reunan yli. Vielä sen jalan saa toki vedettyä takaisin, mutta kuitenkin.

Omakuva

Lapsille usein opetetaan, että on fiksua aina tervehtiä ja esitellä itsensä reippaasti ennalta tuntemattomille ihmisille. Aikuisilta tämä oppi kuitenkin aina välillä unohtuu ja saatamme tyytyä kuittaamaan näinkin hyvän käytöstavan vain epämääräisellä murahduksella. Nyt kun olen jo pitkään kirjoitellut satuja tähän blogiin, jota ainakin periaatteessa on mahdollista lukea myös minua paremmin tuntematta, ajattelin, että reipas esittäytyminen olisi viimeinkin paikallaan.

Okei, lähdetään ihan alusta. Synnyin laitilalaiseksi toukokuussa 1984 päivänä, jonka toiseksi merkittäväksi tapahtumaksi Wikipediassa nostetaan Arvo Aallon valinta Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtajaksi. Niin kuin usein on tapana, olin syntyessäni perheen nuorin lapsi. Lopullisessa järjestyksessä päädyin kuitenkin keskimmäiseksi. Kaipa sekin on minua jotenkin muokannut. Mene ja tiedä.

Lapsuuteni kului monipuolisesti urheilua harrastaen. Olen niin vanha, että vielä minun lapsuudessani kaikki urheilu ja liikunta ei tapahtunut ohjatusti. Eniten ehkä myöhempiä urheilullisia kiinnostuksen kohteita ohjasi se, että kotiovelta jääkiekkokaukaloon oli matkaa alle sata metriä. Myöhemmin olen kymmenvuotiaana pitämästäni liikuntapäiväkirjasta löytänyt mm. yhdeltä sunnuntailta merkinnät: luistelua 4 tuntia + luistelua 5 tuntia. Rapsakkaa! On sentään maltettu käydä syömässä välillä. No, jääkiekkoa pelaten meni se nuoruuskin, vaikka silloin muistettiin syömisen lisäksi myös pitää huolta nestetasapainosta.

Valmistettu Suomessa - Lista kotimaisista laukuista

Ajattelinpa taas kerätä pienen listauksen Suomessa valmistettavista tuotteista. Nyt kun ojennukseen on jo laitettu naistenvaatteet, lastenvaatteet sekä kodintekstiilit, niin seuraavana mieleeni tuli koota yhteen Suomen upeat laukkuvalmistajat. Jaakko Parantaisen sanoja vapaasti lainaten: "juuri tästä asiasta en tiedä yhtään mitään, kuten en juuri mistään muustakaan asiasta, mutta...". Laukkujen alle olen kuitenkin listausta tehdessäni lukenut kaikki mahdolliset laukkuun rinnastettavat tuotteet, joita voi kanniskella mukanaan ja jotka voi täyttää itselle tärkeillä tavaroilla. Mukaan ovat siis mahtuneet monenmoiset pussit, kassit, reput ja kukkarot.

Alla on aakkosjärjestyksessä laukkumerkkejä, joilta löytyy Suomessa valmistettavia tuotteita. Olen pyrkinyt laittamaan otsikoiden linkit viemään mahdollisimman lähelle itse tuotteita. Tämäkin listaus on varmasti aluksi vajavainen, joten mielelläni otan vastaan vinkkejä yrityksistä, jotka listalle tulisi lisätä. Kannattaa käydä tutustumassa myös pelkästään Suomessa valmistettavia tuotteita myyvän Maammekaupan laukkuvalikoimaan.

Nauttikaa kotimaisista laukuista, repuista, kasseista ja pusseista!

Jatkossa tämä liastaus päivittyy ensisijaisesti Maammekaupan blogissa.

Juhlavuosi, unelmien toteuttamisen vuosi?

Ensimmäinen kuukausi tätä hienoa kuluvaa vuotta on nyt juhlittu. Pahin pimeys alkaa olla voitettu ja valoa on jo niin paljon enemmän, että sitä ei voi olla huomaamatta. Myös pään sisällä talvihorros päästää vähitellen irti ja uusia ideoita napsahtelee mieleen ihan uudella tavalla. Kaikesta aistii, että jotain suurta on ilmassa. Niin hyvässä kuin pahassa. Joka puolella maailmaa tapahtuu niin paljon, että todellakaan ei käy kateeksi niitä, jotka joutuvat kirjoittamaan historiaa tuleville polville.

Yksi näkyvä ja erittäin juhlallinen tämän vuoden ilmiö on satavuotiaan Suomen juhlinta. Tuntuu, että jo näin alkuvuodesta aiheeseen törmää kaikkialla ja hyvä niin. Tasavuodet on hyvä tilaisuus nostaa esille niitä hienoja asioita, joita suomalaisuuteen liittyy ja samalla myös voimistaa omaa identiteettiämme ja itsetuntoamme. Toivottavasti tästä vuodesta alkaa uusi pidemmän nousun kausi taloudellisesti ja toivottavasti tasavuosien juhlinta toisi myös kaikkia suomalaisia taas vähän lähemmäs toisiaan.